käyttäjältä Jyri Väätäinen
Radio-osaaminen: Iskelmää kuunnellen hermot palaa
Heinäkuu 17, 2008 kohteessa Radio käyttäjältä Jyri Väätäinen
Nyt on aika pohtia uudemman kerran radio-osaamista Iskelmä-radiossa. Tässä artikkelissa painotan artikkelin sisällön musiikkiin. Itseäni huolestuttaa jo Iskelmän radio-osaaminen, enkä ole ainoa. Nykyään Iskelmä-radio on kaikkea muuta kuin hyvin toteutettu radiokanava. Toisaalta ei pidä unohtaa sitä, että ei muillakaan kaupallisilla radiokanavilla kauheasti osaamista ole ja Yleisradionkaan radiokanavat eivät kovin täydellisiä ole. Tällainen on siis tämän päivän aihe, joten menkäämme suoraan aiheeseen turhia pohtimatta.
Ensimmäiseksi haluaisin toivottaa hyvää päivänjatkoa kaikille Iskelmä-radion ystäville, koska tiedän varsin hyvin, että kommenttina tulee vähintään yksi Iskelmä on paras -kommentti ja minä en siihen mitään voi. Kukapa ehtii ensimmäisenä? Siitäpä siis kommentoimaan. Ovatko sitten kaikki Iskelmä-radion kuuntelijat metsästä vai miksi tällainen radiokokoonpano menestyy? Minä ainakin tunnen omassa päässäni ajatuksia siitä, että Iskelmä on kuiva radiokanava, joka vaan menee huonommaksi ja huonommaksi.
Iskelmän musiikkitarjonta
Radiokanavan musiikkitarjonta on monipuolista lainausmerkeissä. Olen tarkkailut radiokanavan musiikkitarjontaa pidemmän aikaa ja täytyy sanoa, että eipä edelleenkään kuulosta hyvältä. Onnistunut radiokanava soittaa musiikkia laajalta alueelta tai ainakin edes yllätyksien kanssa. Iskelmä on tämän suhteen yhtä kuin korppu, musiikkitarjonta koostuu samoista artisteista ja uutuudet ovat vakioartisteilta. Tässä on kysymys soittolistan jatkuvasta ahdistelusta.
Iskelmä on nimittäin nyt hyvin tarkka soitettavien biisien suhteen ja tilanne oli näin ennenkin. Nykypäivän pop-musiikin lisäksi soitetaan klassikoita ja tämän rinnalla iskelmämusiikkia. Pop-musiikin soittaminen on todella ala-arvoista, koska se ei todellakaan kuulu Iskelmä-radion formaattiin. Iskelmän formaatti on edelleen klassikot ja iskelmämusiikki. Mopo on siis karannut käsistä jo kauan sitten. Pop-musiikin soitto tekee radiokanavasta liian laajan ja se saa formaatin monimutkaiseksi.
Klassikoiden soittaminen on vielä ymmärrettävää, etenkin sen perusteella, että klassikot kuuluvat radiokanavan formaattiin iskulauseen perusteella. Olennaisin asia on kuitenkin iskelmämusiikki ja siihen on panostettava reilusti. Tällä hetkellä Iskelmän iskelmävalikoima koostuu vakioartistien musiikista ja muutamasta harvinaisesta iskelmäkappaleesta. Väliin heitetään muutama klassikko ja oletetaan formaatin olevan hyvä. Näin ei itse asiassa ole, vaan osaamattomuus paistaa mukavasti lävitse.
Tähän väliin sopii kysyä sitä, että kenen elämän täytyy olla niin mautonta, että pitää valita soittoon samat artistit, samat biisit ja uutuudet samoilta artistilta? Minä tiedän ainakin sen, että jopa Suomessa tehdään paljon erinomaista iskelmämusiikkia ja lisäksi maailmallakin on paljon soitonarvoisia klassikoita. Iskelmän musiikkipäällikkö on tämän suhteen tiukka, koska hän ei valitse musiikkia parhaalla mahdollisella tavalla. Ei pidä yleistää tätä pelkkään musiikkipäällikköön, sillä jokainen henkilö Iskelmän henkilökunnasta ei osaa hommansa.
Tässä on nyt kysymys haluttomuudesta, resursseista ja ennen kaikkea levy-yhtiöistä. Iskelmä on joka tapauksessa tässä vaiheessa mennyttä kauraa, jolla mopo on karannut käsistä jo vuosia sitten. Nyt olisi hyvä hetki saada se mopo käsiin ja tehdä radiota. Toisaalta voidaan olettaa, että Iskelmän juontajat jauhavat paskaa myös tulevaisuudessa ja musiikkitarjonta on yhtä helvettiä myös tästä päivästä eteenpäin. Mitä tästä voidaan päätellä? Jos ei ole osaamista, niin kannattaako sitä radiota edes tehdä? Haistakaa hyvää musiikkitarjontaa koko Iskelmän johto ja miettikää uudestaan.
Kuinka valitettavaakin se onkin, Suomi on formaattiradion kannalta sen verran pieni maa, että tarkkaan musiikin mukaan kohdennettua formaattia on mahdotonta tuottaa. Siksi suomalaisista formaattiraidoista lähestulkoon kaikki ovat jonkinlaisia hybrideitä vallitsevasta musiikkikentästä.
Nämä radiokanavat ovat myös liikeyrityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa voittoa. Uskon, että rahan tekeminen (radiossa valmiiden kohderyhmien myyminen mainostajille) on aina ensisijaisen tärkeää ja ohjaa kaikkea toimintaa.
Iskelmän musiikkipäällikkö tuskin on ammattitaidoton, päinvastoin. Itse asiassa se seikka, että joku kykenee tuottamaan radiokanavan, johon todellinen musiikinystävä ei ole tyytyväinen, on vain merkki hyvin onnistuneesta liiketoiminnasta, siis mahdollisimman laaja-alaisesta formaatista.
Jos alamme väittelemään siitä, mikä on iskelmämusiikkia ja mikä ei, tai mikä on musiikkia, joka on iskelmästä pitävien henkiöiden mieleen, päädymme jonkinlaiseen ikuisuuskeskusteluun makuasioita.
Ehkäpä meidän on vain pikkuhiljaa alettava hyväksymään se tosiasia, että radio sellaisenaan ei ole enää toimiva väline musiikkijournalismin harjoittamiseen.
Olet aivan oikeassa, koska toimivaa radiokanavaa on vaikeaa toteuttaa tämän kokoiseen maahan. Mielipiteitä on monia Iskelmäradion ja iskelmämusiikin tiimoilta. Minusta iskelmä on aika kaukana pop-musiikista. Sellaiset selvät pop-artistit voisi omasta mielestäni jättää soittamatta.
Esimerkiksi Tähkää soi Iskelmän taajuudella niin paljon, että korvat eivät enää moista jaksa radiosta kuunneltuna. Radio on edelleen toimiva ratkaisu musiikin esittelyyn mutta uskon vahvasti, että nykyään musiikkiin tutustuu parhaiten internetin välityksellä. Radio on vain yksi keino tutustua toimivaksi todettuun musiikkiin ja radiossa soiva musiikki onkin yleensä suosittua, esimerkiksi hittejä kulutetaan paljon myös radiokanavan ulkopuolella mp3-soittimissa ja sen sellaisissa musiikkivälineissä.
Formaattiradioiden musiikinhallinta on erittäin kiinnostava musiikkijournalismin muoto, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua. Kaupallisella puolella rahanteko yleensä kävelee muiden tekemisen lähtökohtien edelle.
Kun musiikilla on formaattiradioissa ainoastaan välineellinen, tiettyjä ikäryhmiä rajaava rooli, musiikin ominaisuudet saavat yleensä kävellä tiehensä haluttujen ikäryhmämäärittelyjen tieltä.
Tällöin siis päästään kysymykseen siitä, voidaanko tietyn aikakauden yhtyeet sitoa ikäryhmän kautta iskelmäformaatin alle, vaikka ne ”luonnostaan” edustaisivat täysin läpinäkyvästi jotakin muuta musiikin alalajia.
Voisiko esimerkiksi Hurriganes tai Yö olla iskelmää? Pelkän musiikin kautta varmasti ei, mutta Iskelmäradion formaatin (ikäryhmän) kannalta näin voisi hyvinkin olla.
Lauri Tähkä on sikäli kiinnostava esimerkki, että koko yhtyeen konsepti on rakennettu niin nerokkaasti, että sitä voidaan soittaa kaikilla suomalaisilla radiokanavilla, ”formaatista” riippumatta. Mielestäni Tähkän, jos ei nyt suoranaisesti musiikki, niin ainakin tekemisen kulttuuri, on lähempänä perinteistä suomalaista iskelmää, kuin monikaan tänä päivänä varta vasten iskelmäksi luokiteltu ja tehty musiikki.
Kyllähän se näin pitkälti on. Nykyään moni biisi on luokiteltavissa moneen eri musiikkityyliin ja täten jotkut biisit voivat soida esimerkiksi hitti- ja rock-kanavilla sekä tämän lisäksi vaikkapa paikallisradioissa. Lauri Tähkä & Elonkerjuun musiikki on siinä mielessä hauskaa (kuten jo totesitkin), että se todellakin istuu monen suomalaisen radiokanavan formaattiin.
Niin kauan radiota pyöritetään kuin se on taloudellisesti kannattavaa. Monet suomalaiset radiot arvostavat enemmän rahaa kuin mitään muuta. Yleisesti ottaen soitettavan musiikin valitaan sen perusteella, miten suosittua se on radiokanavan kohderyhmässä. Jos hittikanavan kohderyhmässä ovat nuoret kaupunkilaiset, niin musiikkitarjontaa kohdennetaan enempi nuorekkaaseen hittimusiikkiin.
Siinä mielessä ymmärrän pointtisi, että nykyajan musiikki sopii käytännössä useimpien radiokanavien formaattiin. Kysymys on vain siitä, että kaikille ei kelpaa ja jotkut pitävät erilaisesta musiikista ja siksi 100 % toimivan radiokanavan rakentaminen onkin käytännössä mahdotonta ja mikään radiokanava sellaisen tavoitteen ei itselleen asettaisi, että kaikkia kuuntelijoita pitäisi miellyttää.
artikkelia en viitsi ees lukea, mutta mukavan kuvan oot laittanut.
Kiitokset palautteesta. Kuva on tosiaan mukava.
siinä puhut asiaa HPguru nuo iskelmän tyypit ovat laiskoja vaihtamaan levyjä.Voisi sanoa, että joka 4 on sama kappale.
Kyllä tuojon perhanan iskelmään kyllästyy nopeasti.
Ovat kyllä laiskoja. Samat purkki-iskelmät soivat sieltä viikkotolkulla. Uutuudet ovat aina uutuudet mutta nekin soitetaan loppuun. Parhaimmillaan saman iskelmän voi kuulla useaan kertaan päivässä. Iskelmään kyllästyy hetkessä ja sen kanssa hermot palaa.