Digitaalitelevisio on tämän päivän ratkaisu television katseluun. Analogiset televisiolähetykset ovat jo kauan sitten loppuneet ja nykyään suomalaiset nauttivatkin lähinnä digitaalisista televisiolähetyksistä. Kaikki eivät tee kuitenkaan näin eli tälläkin hetkellä Suomesta löytyy talouksia, joissa televisiolähetyksiä ei ole mahdollista katsoa. Tämä voi johtua monista asioista ja niihin kaikkiin perehdytään tässä artikkelissa tarkemmin. Tässä artikkelissa kerron myös digitaalisen television tuomista hyödyistä.
Jotta televisiokanavien sisältöä pystyy nykyään katsomaan, tarvitaan kotiin digiboksi tai taulutelevisio digiboksin kanssa. Ilman digiboksia ei nykyään siis mitään tee eli sellainen laite tarvitaan, jotta televisiolähetyksiin päästään käsiksi. Koska meitä kuluttajia pakotettiin hankkimaan digiboksi, niin sellainen laite on jo olemassa useissa talouksissa. Jos televisio-ohjelma kiinnosti, niin viimeistään analogisien lähetyksien loputtua täytyi digiboksi ostaa.
Kuluttajille digibokseja markkinoitiin mitä erilaisimmilla tavoilla. Yleensä digibokseja suorastaan ylistettiin. Esimerkiksi ennen ylistettiin sitä, että digiboksien avulla televisiokuva paranee mutta nykyään voikin jo sanoa, että missä se parannus nyt sitten oikein on? Pieni parannus kuvanlaadussa on havaittavissa mutta täytyy kuitenkin todeta se, että se parannus on todellisuudessa mitätön. Esimerkiksi Urheilukanavan televisiolähetys on nykyäänkin melkoista puuroa.
Käytännössä siirto digitaalitelevision pariin on tehty meille kuluttajille mahdollisimman yksinkertaiseksi. Tarvitaan oikeastaan vain oikeanlainen digiboksi olemassa olevaan televisioon. Jos televisio on vanhanaikainen tai muuten päivityksen tarpeessa, niin siirto digimaailmaan saattaa olla hieman kalliimpi. Nykyään hyvän television saa kylläkin halvalla ja parhaimmillaan jopa kahdella sisäänrakennetulla digiboksilla kaapeli- ja antenniverkkoon. Yksittäisen digiboksin saa jo halvimmillaan muutamalla kymmenellä eurolla.
Digitaalitelevision edut
Digitaalitelevision avulla saimme uusia etuja television katseluun. Analoginen verkko oli todella heikko esitys ominaisuuksiltaan ja tekniseltä toimivuudeltaan analoginen verkko oli kyseenalainen. Digitalisoitumisen ansiosta kuluttajat voivat nyt nauttia erilaisista uusista ominaisuuksista, jotka vaihtelevat erilaisten digiboksimallien välillä. Digitaalinen televisio on siis tuonut esille uusia ominaisuuksia, joita analogisessa verkossa ei koskaan aikaisemmin ollut.
Millaisia uusia ominaisuuksia on esimerkiksi tullut? Tästä on hyvää ottaa selvää jo seuraavaksi. Nykyään lähes jokainen digiboksi sisältää ainakin jonkinlaisen ohjelmaoppaan, josta televisiokanavien ohjelmatiedot näkyvät helposti. Lisäksi nykyajan digibokseissa voi olla myös kovalevyjä, joille televisio-ohjelmien tallentaminen onnistuu vaivattomasti. Lisäksi digitalisoituminen on mahdollistanut paremman ja entistä häiriöttömämmän televisiokuvan. Nykyään digitalisoitumisen yhteydessä ohjelmat voidaan myös lähettää laajakuvaformaatissa ja tällöin digiboksi muuntaa kuvan televisioruutuun sopivaksi.
Digitalisoituminen on siis tuonut esille uusia ominaisuuksia ja parannuksia. Uusia digibokseja menee tälläkin hetkellä mukavasti kaupaksi. Internetin keskustelupalstat ovat kuitenkin täynnä digibokseihin liittyvistä ongelmista ja digitaaliseen televisioon liittyvistä ongelmista. Kaikki asiat eivät siis toimi toivotulla tavalla ja toimivuus riippuukin pitkälti käytössä olevasta digiboksista tai televisiosta. Halvin digiboksi ei ole välttämättä paras ja siksi digiboksiin kannattaa panostaa eli jos haluat laadukkaan digiboksin, on sinun maksettava siitä riittävästi.
Digitaalitelevision haitat
Digitaalitelevision ansiosta esille on noussut useita ongelmia joko digiboksin, television tai digitalisoitumisen ansiosta. Näistä kaikista ongelmista puhutaan päivittäin internetin keskustelupalstoilla. Eikä turhaan, koska nykyään markkinoilla on todellakin digiboksien ja televisioiden niin sanottuja maanantaikappaleita tai muuten vain huonosti toteutettuja televisio- ja digiboksilaitteita. Nykypäivän digiboksit joko toimivat tai sitten eivät. Useimmissa digibokseissa on ainoastaan pikkuongelmia.
Suurin haitta on se, että digitaalitelevisio ei millään tavalla paranna televisiokuvaa merkittävästi, koska televisiokanavien tarkkuus on ennallaan ja vastaa jo lopetetun analogisen lähetyksen tarkkuutta. Kuvanlaatu ei ole siis oikeastaan parantunut mihinkään suuntaan mutta televisiokuvassa esiintyvät häiriöt ovat sen sijaan vähentyneet reilusti. Todellisuudessa ennen kovasti markkinoitu televisiokuvan parantuminen on todellista tyhjyyttä myös nykyään eli televisiokuva ei ole periaatteessa mihinkään suuntaan parantunut.
Lisäksi suurin haitta on digiboksin hankkiminen. Jos hankit digiboksin antenniverkkoon ja muutat myöhemmin kaapeliverkkoon, niin et saa enää käyttää antenniverkon digiboksia, vaan joudut ostamaan kaapeliverkon digiboksin. Nykyään kannattaakin ostaa nykyaikainen taulutelevisio, jossa on sisäänrakennettu kaapeli- ja antenniverkkoon sopiva digiboksi. Suurin ongelma liittyy kuitenkin ympäristöön eli useimmat heittävät vanhat toimivat laitteet kaatopaikalle vaikka ne voisi myydä tai lahjoittaa.
Yhteenveto
Digitaalitelevisioon siirtymisestä on siis sekä etua, että haittaa. Alun perin digitaalitelevisiosta piti tulla niin sanottu joka kodin viihdekeskus. Luvattiin vaikka minkäänlaisia uusia ominaisuuksia internetin tapaan käytettäväksi mutta nykyään tuosta ei enää missään puhutakaan. Näin niitä ihmisiä huijataan eli luvattiin, että digibokseilla tulee mahdolliseksi maksaa omat laskut tai vaikkapa äänestää. Monia muitakin oli luvattu mutta nykyään näistä ei siis kuulu yhtään mitään eli missään ei ominaisuuksista enää oikeastaan puhutakaan.
Digiboksien toimivuus on saanut erilaisia palstoja vilkkaiksi, koska ongelmia näiden laitteiden kanssa tuntuu vieläkin löytyvän useimmilla. Monet eivät edes ole hankkineet digisovitinta ja ehkä tärkein syy tässä on se, että televisiokanavat suoltavat ulos pääsääntöisesti uusintoja ja digisovittimien toimintavarmuudesta ei ole taas heillä mitään tietoa. Ehkäpä aikanaan kehitys tuo tullessaan teräväpiirtolähetykset ja tällöin digisovittimet ja ei-teräväpiirtotelevisiot menevät tonnikaupalla kaatopaikoille tai lahjoituksiin. Todellisuudessa teräväpiirtolähetyksien yleistymistä saamme vielä odottaa pitkään.
Teräväpiirtolähetyksiin tarvitaan teräväpiirtovalmiita televisioita ja digisovittimia. Nyt kaikki digisovittimet eivät tue teräväpiirtoa eli jatkossa laitteistoa on päivitettävä teräväpiirtodigisovittimiin. Tästä tulee lisää kustannuksia ja mitäpä tähän enää sanoisi, rahastustahan sekin. Minusta olisi parempi se, että siirryttäisiin heti uudempaan tekniikkaan, eikä digitaaliseen televisioon. Digitaalitelevisio on nyt kuitenkin ilmeisesti jonkinlainen välipysähdys ennen varsinnaisia suuria ja häikäiseviä muutoksia.
Avainsanat: Digitaalitelevisio, Teräväpiirto
Muita samankaltaisia
tai sitten ei... [?]
- Digiboksimarkkinat käyvät kuumana
- TV-kaista: Internetissä toimiva digisovitin
- TV-kaista: Yleisradion mielestä palvelu on laiton
- Toimivia digibokseja ei ole
- Televisiotarjonta tällä hetkellä
Arvioi artikkeli
(4 ääntä, keskiarvo: 3.75 / 5)
Heinäkuu 8, 2008 klo 16:58
Kun yhtenä etuisuutena minkä digitv tuo mainostettiin laajempaa kanavavalikoimaa. Niin tämä toteutuu Suomessa varmasti parhaiten kaapelitv:n kohdalla Toinen on sitten satelliittijakelu. Mutta ehkäpä kaapelin mahdollisuuksiin kääntyvät katseet siksi koska niin moni taloyhtiö on liittynyt alueellansa toimivaan kaapeliverkkoon. Laajempitarjonta tulee varmasti jatkossakin olemaan maksullista. Mutta ehkä ilmaistarjontakin ajan myötä lisääntyy, se voi olla joku kotimainen kanava tai joku kanava jonka kaapeliyhtiö poimii satelliitista ja jakaa verkkoonsa.
Minun mielestäni kuvalaadun seurantaa tärkeämpää tässä vaiheessa olisi saada sisältöpuoli kuntoon eli mielekästä ohjelmaa ja mielekkäitä kanavia. Ja tämän jälkeen sitten kaikki muu. Vaikka voihan niitä rinnakkainkin kehittää eli sisältöä ja kuvanlaatua.
Heinäkuu 8, 2008 klo 18:10
Kyllä, laajempaa kanavavalikoimaa mainostettiin. Tässä vaiheessa kovin suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Lähinnä muutama pikku-uudistus. Mutta on sekin parempaa kuin ei mitään. Tulvaisuudessa televisiokanavien määrä saattaa nousta ilmaiskanavienkin puolella. Kuvanlaatu on tällaisenaan ihan hyvä eli olet oikeassa siinä, että sisältöön tulisi panostaa tässä vaiheessa enemmän.
Itse olen sitä mieltä, että on aika vaikeaa tuoda esille kaikille laadukasta sisältöä, koska joku pitää tietynlaisista ohjelmista ja joku tietynlaisista. Sisältöäkin tulee totta kai parantaa kuvanlaatua unohtamatta. Saa nähdä tuleeko tässä tapahtumaan muutoksia tulevaisuudessa.
Heinäkuu 8, 2008 klo 18:43
“Kaikki eivät tee kuitenkaan näin eli tälläkin hetkellä Suomesta löytyy talouksia, joissa televisiolähetyksiä ei ole mahdollista katsoa. Tämä voi johtua monista asioista ja niihin kaikkiin perehdytään tässä artikkelissa tarkemmin”
Kirjoitat kirjoituksessasi, että tiedät syyt kaikkiin niihin tapauksiin, joissa televisiolähetyksiä ei ole enää mahdollista katsoa. Kirjoituksessasi täytyy siten olla virhe, koska et oikeastaan puuttunut tähän näkökulmaan siinä ollenkaan. Meillä loppui television katselu, kun analoginen signaali hävisi, mutta en löydä kirjoituksestasi tätä syytä mainitun olenkaan, jos nyt mitään muitakaan syitä käsittelet jutussasi. Kirjoittamasi johdanto ei vastaa ollenkaan itse juttuasi.
Meillä television katselu loppui tavallaan useammasta syystä, mutta päällimmäisenä päätös oli tarkkaan harkittu, että nyt siitä luovutaan. Taustalla oli se vouhotus, jossa digisovittimesta yritettiin tehdä muuta kuin pelkkä televisiovastaanotin. Tätä en hyväksynyt. Vaikka nyt tällä hetkellä näyttääkin siltä, että siirtymä oli suora analogisesta digitaaliseen ja televisio pysyi televisiona, tästä ei ole kuitenkaan jatkossa takeita, silllä uusi tekniikka mahdollistaa myös television kehityksen muuksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi kuin sen jäämisen pelkäksi passiiviseksi töllöttimeksi. Sitäpaitsi TV:n kanssa vietetty aika on ajanhukkaa!
Heinäkuu 8, 2008 klo 18:57
Kirjoituksen aikana asiaa on käsitelty jonkin verran, esimerkiksi digitaalisen kuvan laadun samana pysyminen. Televisionkatselu on yleensä ajan haaskausta mutta kyllä itse katselen sieltä joitakin valikoituja ohjelmia ja elokuvia tai sarjoja. Uusi tekniikka on kehitystä tekniikkamaailmassa. Digi-tv on tällä hetkellä oikeastaan jo vanhahtava ja HDTV monissa maissa nykypäivää.
Heinäkuu 8, 2008 klo 22:08
“Analoginen verkko oli todella heikko esitys ominaisuuksiltaan ja tekniseltä toimivuudeltaan analoginen verkko oli kyseenalainen.”
millä perusteella?
“Käytännössä siirto digitaalitelevision pariin on tehty meille kuluttajille mahdollisimman yksinkertaiseksi.”
ai yksinkertaiseksi? mitä ovat vaikkapa lukuisat antenniongelmat?
“lisäksi digitalisoituminen on mahdollistanut paremman ja entistä häiriöttömämmän televisiokuvan.”
häiriöttömämmän? se on vähän mielipidekysymys, esimerkiksi kokeeko joku lievän rakaisuuden analogisen kuvan taustalla häiriöksi vaiko digidigi kuvan pikselöitymisen häiriöksi.
niinkuin täsä blogissa on ennenkin todettu, Suomessa koko digigigi huumassa on menty pahasti ojasta allikkoon. vanhentunut lähetystikniikka, liikaa kanavia mukseissa, kaapelioperaattoreilta yhteistuumin “kielletty” analogimuunnos jne..
ehkäpä mpeg-4 lähetystekniikan yleistyessä Pekingin olumpialaisten testilähetysten jälkeen ollaan taas samassa tilanteessa että liikaa kanavia yhdessä muksissa ja kuva samanlaista paskaa? kyllä DIgitalle raha kelpaa.
Heinäkuu 8, 2008 klo 22:23
Ei analogisen lähetyksen aikaan mitään ohjelmaoppaita ollut ja näkyvyys oli heikkoa monissa paikoin. Nyt sielläkin digitaalinen televisio palvelee hyvin. Digiboksi yleensä tarvitaan, ulkoantennit ovat yleensä valmiiksi suunnattuja. Sisäantenneja kukaan ei pakotakaan ostamaan. Digitalle raha kelpaa.
Heinäkuu 8, 2008 klo 22:40
joo, mutta analoginen kuva on lähes aina jollain tapaa, digidigi vaatii tietyn tason, että mitään saadaan pihalle ja silloinkin voi tulla pikselöitymistä.
tuohon väitteeseen, että tekniseltä toimivuudeltaan analoginen verkko oli kyseenalainen haluaisin perustelun. analoginen toimii aina jollain tavoin, digidigi ei niinkuin itsekin toteat että jotkut eivät saa kuvaa lainkaan.
Heinäkuu 8, 2008 klo 22:49
Analoginen oli toki hyvä mutta sitä ei saanut näkyville sisäantenneilla. Digitaalisesti sisäantenneilla televisio näkyy hyvin, huonoissakin paikoissa siedettävästi. Analogisella sisäantennilla kuva oli todella heikko. Muuten jos ulkoantenni oli käytettävissä, niin analoginen kuva oli melko hyvä.
Analogisessa ei ollut myöskään niitä lisämausteita, joita digitaalinen televisio tällä hetkellä tarjoaa. Digitaalisen television ongelmana ovat ainakin myös ne “mustat alueet”, joissa digitaalinen televisio ei näy. Analogisessa tätä ei tietääkseni ollut koskaan eli jonkinlaisia toimivuuseroja löytyy.
Heinäkuu 9, 2008 klo 12:04
“Analoginen oli toki hyvä mutta sitä ei saanut näkyville sisäantenneilla. Digitaalisesti sisäantenneilla televisio näkyy hyvin, huonoissakin paikoissa siedettävästi. Analogisella sisäantennilla kuva oli todella heikko”
- Puppua, ei pidä paikkaansa. Olen itse käytännössä todennut, että yhdessa samassa tietyssä paikassa sisäantennilla, eli tässä tapauksessa pelkällä sopivalla piuhanpätkällä, sai analogisista MTV3:sta ja Nelosesta hyvän kuvan, kakkoseen jäi kohinaa, mutta oli sekin hyvin katseltavissa. Sen sijaan samalla piuhanpätkällä ei prikulleen samassa paikassa nyt digisiirtymän jälkeen testattuani saanut minkäänlaista kuvaa näkyviin. Analoginen oli parempi ja toimivampi, aina oli edes jonkinlainen kuva. Se sijaan ulkoantennilla vastaavassa saman paikan testissä digistä oli hyötyä, kuvan laatu parani hyvinkin radikaalin selkeästi. Digidigin mainospuheet kuvanlaadun paranemisesta olivat siis perusteltuja.
Heinäkuu 9, 2008 klo 14:18
Sinulla näin. Itse en saanut edes viritettyä silloiset analogiset lähetykset hyvälläkään sisäantennilla siedettävään katselukuntoon. Digitaalisena näkyy kuin unelma samassa paikassa. Tämä riippuu asuinpaikasta ja sisäantennista sekä digiboksista. Joissakin paikoissa näkyy paremmin, joissakin huonommin. Ulkoantennilla digitaalinen kuva on täälläkin parempi kuin analogisen television aikaan.
Heinäkuu 9, 2008 klo 14:51
“Digidigin mainospuheet kuvanlaadun paranemisesta olivat siis perusteltuja.”
virheetön analoginen kuva (ei kohinaa, ei varjoja) oli sinusta huonompi kuin nykyinen ylipakattu digidigi? itse olen toista mieltä, ton eron näkee selvästi taulutelkkarilla kun kääntää analogiselle puolelle (talonyhtiössä sateliittikanavat Astrasta vielä analogisena) jossa kuva on paljon pehmeämpi ilman digimössöä. Digidigissä kuva on analogista terävämpi mutta miinusta tekee tuo liikapakkaus. 4:3 kuvaputkitöllössä digin pakkausta ei niin huomaa, siinä tarkempi kuva vie ehkä jopa voiton häiriöttömään analogiin nähden.
analogisessa verkossa alilähettimiä oli hiukan enemmän ja eripaikoissa, seki vaikuttaa miksei kaikilla digidigi näy kun analoginen näkyi hyvin.
Heinäkuu 9, 2008 klo 15:01
Onhan näissä toki eroja. Digitaalinen kuva on todella paljon pakattu ja lähettimiä on harvakseltaan. Tämä kertoo miksi joissakin paikoissa digitaalinen televisio ei ole ajankohtainen vielä moneen vuoteen. Toivottavasti nämäkin asiat paranevat ajan kanssa.